Ilmastoguru Petteri Taalas: Ilmastonmuutos ei ole vielä riistäytynyt käsistä, mutta keskustelu siitä on – ”Siinä on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä”
26.12.201909:24POLITIIKKAFOSSIILISETUUSIUTUVATYMPÄRISTÖ
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri kehottaa keskittymään ilmastonmuutoksen torjunnassa isoihin asioihin. ”On ollut sellaista haahuilun meininkiä. Suomelle järkeviä keinoja on syytä harkita tarkkaan.”
Petteri Taalas KAROLIINA VUORENMÄKI
Lukuaika noin 9 min
Juttu on julkaistu alun perin 6.9.2019. Talouselämä julkaisee vuoden kiinnostavimpia juttuja nyt uudestaan.
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas osoittaa takapihalta metsään kulkevaa polkua. Sitä pitkin päiväkotiin ovat kulkeneet aikoinaan perheen viisi lasta.
Viisi. Sehän on nykypäivänä suurperhe. Moni miettii nyt, voiko lapsia ollenkaan hankkia. Joutuuko jälkikasvu elämään aikuisena pilatulla planeetalla? Jokainen lapsi ja lisäasukas on päästölähde. Saako lapsia edes tehdä?
Kuka: Petteri Taalas, 58
Työ: Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri vuodesta 2016, valittiin juuri neljän vuoden jatkokaudelle
Ura: Tutkija ja tutkimusprofessori Ilmatieteen laitoksella sekä pääjohtajana 2002–2016 lukuun ottamatta pestiä WMO:n osastonjohtajana 2005–2007
Koulutus: Filosofian tohtori meteorologiasta
Perhe: Puoliso ja viisi lasta
Harrastukset: Työmatkapyöräily, uinti, metsästys ja Saimaa
”Nyt pitäisi laittaa jäitä hattuun ja pohtia mikä on oikeasti tämän ongelman ratkaisu”, Taalas sanoo kotitalonsa terassilla Espoon Nuuksiossa.
Taalas on YK:ssa korkeimmassa asemassa oleva suomalainen. Toinen koti on Genevessä, sillä hänet valittiin juuri jatkokaudelle johtamaan YK:n sään, ilmaston ja vesivarojen erityisjärjestö WMO:ta. Jäsenmaiden tyytyväisyydestä Taalaksen uudistuksiin kertoo, että hän ei saanut vastaehdokkaita.
Pitkän linjan ilmatieteen asiantuntija ei näe perusteita maailmanlopun ennusteille, joita on nyt liikkeellä yhä enemmän.
”Ei tästä maailmanloppua tule, maailma vain muuttuu harmaammaksi. Osalla planeetasta elinolot muuttuvat vaikeammiksi, mutta ihmisiä on elänyt vaikeissakin oloissa”, Taalas sanoo.
Suomalainen keskustelu ja uutisointi ilmastonmuutoksesta on hänen mielestään kääntynyt jo liian ahdistavaksi.
”Suomen mediailmapiiri on ollut huolta lisäävä. Uusin asia oli, että lapset ovat kielteinen asia. Olen huolestunut esimerkiksi nuorista äideistä, jotka elävät monien taakkojen alla. Tämä lisää heidän kuormaansa.”
Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen ratkaisu ei vaadi yksilöltä askeettista elämää eikä lastenteosta luopumista.
”Ilmastonmuutoksen torjuntaa voidaan tehdä hyvillä mielin. Isot asiat tehdään valtiotasolla. Jos alat elämään skeemamunkin elämää, ei maailma sillä pelastu”, Taalas sanoo.
Mutta millä maailma pelastuu? Valtiotasolla asiat eivät näytä kovin hyviltä. Vuonna 2015 solmitusta Pariisin sopimuksesta huolimatta maailman päästöt ovat kasvaneet parina viime vuonna, kun maailman energiantarve on kasvanut. Suunta on väärä.
”Ilmastonmuutos ratkeaa yksityisillä investoinneilla, ei pelkästään julkisella rahalla. Uskon win-win-asioihin. Siihen, että on taloudellisesti kannattavaa investoida ilmastomyönteisiin ratkaisuihin. Kuluttaja voi hyötyä taloudellisesti ja vaikka terveellisen ruuan tai liikunnan kautta.”
Ahdistaako ilmasto? ”Jos ahdistus johtaa toimintaan, se on myönteinen asia. Jos se johtaa elämänlaadun heikkenemiseen, niin se on huono asia”, Petteri Taalas sanoo. KAROLIINA VUORENMÄKI
Pitäisikö muuttaa Uuteen-Seelantiin? Sitä mietti Petteri Taalas nykyisen vaimonsa kanssa 1980-luvulla. He osallistuivat rauhanmarsseihin ja pelkäsivät ydinsotaa. Pelkoa pahensi neuvostopropaganda.
”Mietimme, että Uudessa-Seelannissa ehkä olisimme turvassa, koska eteläinen pallonpuolisko ei saastu niin pahasti. Mietimme myös ettei lapsia kannata tehdä tällaiseen maailmaan.”
Pelko ja ahdistus hälvenivät, kun sotaa ei tullut.
”Silloin oli sama henkinen ilmapiiri kuin nyt nuorison keskuudessa. Pitäisi tehdä fataalisti jotain hyvin nopeasti. Media osin ruokkii sitä. Vaikkapa metsät ja ruoka-asiat ovat tärkeitä asioita ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta ne eivät kuitenkaan ole se ydinjuttu. Nyt ne ovat saaneet paljon painoa”, Taalas sanoo.
Mikä nyt olisi tärkeintä?
”Suomessa kuten koko maailmassa ongelman ratkaisun ydin on fossiilienergiasta luopuminen. Öljystä, kivihiilestä, maakaasustakin ja Suomessa myös turpeesta luopuminen. Se on keskeisin asia”, Taalas sanoo.
Taalas ei silti halua vähätellä vaikkapa kasvisruuan merkitystä. Viljelyalasta 70 prosenttia menee rehuksi eli lihantuotantoon. Maailman kasvavan väestön ruokkiminen edellyttää muutoksia.
”Nuorilla on intressi tehdä myönteisiä päätöksiä. Sen näkee omistakin lapsista. Kun he ovat kokkausvuorossa, meillä syödään useimmiten kasvisruokaa.”
Taalas kertoo näkemyksiään melkoiselta näköalapaikalta. WMO:n vastuulla ovat luonnonkatastrofit, ilmasto ja vesivarapalvelut. Järjestö on myös perustanut YK:n ympäristöjärjestö UNEPin kanssa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n, jonka kokoamat tieteelliset ilmastokatsaukset saavat jatkuvasti enemmän huomiota.
YK:n seuraava ilmastokokous on New Yorkissa syyskuussa.
”Vedän kokouksen tiederyhmää, missä tuotamme yhteenvedon tieteen uusimmista tuloksista ja arvioimme eri maiden tekemiä uusia aloitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tavoitteena on nostaa kunnianhimon tasoa päästöjen vähennyksessä. Jos sitä ei kyetä nostamaan, liikumme vuosisadan lopussa 3–5 asteen lämpenemisessä”, Taalas sanoo.
Tuollainen lämpeneminen kuulostaa jo varsin pelottavalta, sillä nytkin säiden ääri-ilmiöt ovat yleistyneet.
”Pitää keskittyä myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.”
Vielä muutama vuosi sitten ilmastotutkijat kävivät näkyvää väittelyä ilmastontutkimuksen perusteita ja tuloksia kiistäneiden niin sanottujen skeptikoiden kanssa. Tämä on vähentynyt, mutta nyt asiantuntijoita haastetaan Taalaksen mukaan toiselta laidalta.
”Asiantuntijat ovat sellaisen hyökkäyksen kohteena, että meidän pitäisi olla paljon radikaalimpia. On maailmanlopulla uhkailijoita ja ääritoimijoita.”
Paljon nykyistä radikaalimpia ilmastotoimia vaatii esimerkiksi Extinction Rebellion eli Elokapina -ilmastoliike, joka vaatii nollapäästöjä jo vuonna 2025 ja hallituksilta ”totuudenmukaista” ilmastotietoa.
Ilmastotutkimuksen jonkinlainen pyhä kirja ovat IPCC:n raportit. Nyt niitä myös käytetään hyväksi samaan tapaan.
”IPCC:n raportteja on luettu kuin Raamattua, haetaan tiettyjä jakeita, joista haetaan perusteita omille ääriajatuksille. Siinä on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä”, Taalas sanoo.
Toisella laidalla ovat oikeistopopulistit, jotka vastustavat kaikenlaista päästöjen vähentämistä ja ilmastopolitiikkaa. Miten tästä löydetään keskilinja? Taalas hakisi Suomessa mallia 1970-luvulta, jolloin Korpilampi-seminaarissa luotiin yhteinen näkemys suomalaisesta talouspolitiikasta.
”Tarvittaisiin jonkinlainen ilmasto-Korpilampi. Tuotaisiin kiihkottomasti saman pöydän ääreen biodiversiteetin kannattajat, tutkijat, poliitikot ja elinkeinoelämä. Pohdittaisiin, mikä on Suomen kannalta järkevää tässä asiassa.”
”On ollut sellaista haahuilun meininkiä. Suomelle järkeviä keinoja on syytä harkita tarkkaan.”
Nykyisessä hallitusohjelmassa luvataankin tuoda eri toimijat ”ilmastopolitiikan pyöreään pöytään”. Hallituksen yksi haaste on varmistaa, että ilmastotoimenpiteet ovat kansalaisten hyväksyttävissä. Asian vaikeus näkyi, kun Ranska oli nostamassa polttoaineveroa ilmastosyistä. Sen estivät keltaliivien mielenosoitukset.
”Demokraattisissa maissa ja varmaan Kiinassakin tämä on herkkä asia. Kieltopolitiikka sataa helposti muuntyyppisten päättäjien laariin seuraavissa vaaleissa. Pitää miettiä, millä väki saadaan mukaan”, Taalas sanoo.
Hänen mielestään ilmastopolitiikassa media ja tutkijatkin ovat nostaneet esiin yksittäisiä, välillä vähämerkityksisiä keinoja.
”On ollut sellaista haahuilun meininkiä. Toimenpiteitä tarvitaan ilman muuta, mutta Suomelle järkeviä keinoja on syytä harkita tarkkaan. Tässä tarvitaan eri yhteiskunnan toimijoiden vuorovaikutusta.”
Medialle hän toivoo kriittisyyttä ja monipuolisuutta, kun asiantuntijoita ja eri osapuolia haastatellaan.
”Meihin asiantuntijoihinkin kannattaa myös suhtautua tietyllä varauksella. Olemme joskus oman asiamme promoottoreja. Tätä on ilmennyt myös metsä- ja ruokavaliokysymyksissä.”
Esimerkiksi hänelle itselleen se tärkein asia oli 20 vuotta sitten otsonitutkimus.
”Mitä enemmän sitä referoitiin julkisuudessa, sitä hienompaa. Samalla toiveena oli rahoituksen lisääminen omalle alalle”, Taalas sanoo.
Maailman ilmastopäästöt ovat kasvaneet parina viime vuonna osin siksi, että talous ja tuotanto ovat kasvaneet. Nyt maailmantaloutta uhkaa kauppasota. Onko se lopulta hyväksi ilmastolle?
Taalas ei ilmoittaudu ”linkolalaiseksi”. Hän ei pidä kauppasotaa ja talouskriisejä hyvänä ilmastolle.
”Voi olla, että kauppasota vie fokuksen muihin asioihin kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Näin kävi finanssikriisissä. Ilmastotoimissa maaperä on paras silloin, kun ei ole muita murheita.”
Hän ei myöskään usko, että ilmastopolitiikassa olisi pakko tai kannattaisi mennä laajalti kieltoihin tai jonkinlaiseen komentotalouteen.
”Ongelma selätetään globaalissa mielessä investoinneilla ei-fossiilisiin ratkaisuihin energian tuotannossa, liikenteessä ja rakennuksissa. Maankäytöllä ja ravintotalouden muutoksilla voidaan vielä tehostaa tätä. Julkisen sektorin on luotava raamit, mutta resurssit tulevat pääosin muualta.”
Ilmastonmuutoksen torjunnan takia elintason ei tarvitse laskea.
”Taloudellisesti ja teknisesti torjunta on tehtävissä. Se oli IPCC:n lokakuun raportin viesti. Haittavaikutusten kanssa eläminen tulee olemaan arviolta 20 kertaa kalliimpaa kuin investoinnit, joita tarvitaan ongelman selättämiseksi”, Taalas sanoo.
Poliittisten päättäjien pitää kuitenkin luoda raamit ja selvä suunta markkinavoimille.
”Näin on EU:ssa tapahtunut ja päästöt ovat jatkuvasti vähentyneet.”
YK:n ilmastoneuvottelut ovat nyt hänen mukaansa kyttäystilanteessa, jossa maat seurailevat toisiaan. Osin se johtuu siitä, että presidentti Donald Trump kertoi valintansa jälkeen Yhdysvaltain irtautuvan sopimuksesta. Markkinavoimien ja osavaltioiden mahdista kertoo kuitenkin se, että päästökehitys on Yhdysvalloissa ollut hyvää.
”USA on jo toteuttanut puolet Pariisin sopimuksen sitoumuksista. Siellä satsataan uusiutuviin ja energian säästöön, koska se on taloudellisesti houkuttelevaa.”
Pian Arizonassa menee kiinni esimerkiksi Navajon hiilivoimala, jonka vuosipäästöt ovat yhtä suuret kuin yli kolmen miljoonan henkilöauton.
Samaan aikaan Kiinan päästöt kasvoivat 3 prosenttia viime vuonna. Kiinan valtion tutkimuslaitoksen mukaan maan hiilen käyttö alkaisi laskea vasta vuonna 2025. Lipsuuko Kiina tavoitteissaan?
”On rakennettu iso määrä hiilivoimaa, siitä luopuminen heti on vaikeaa. Tämä on iso talouskysymys”, Taalas sanoo.
Hän muistuttaa, ettei hiilivoimasta luopuminen ole onnistunut helposti Helsingissäkään.
”Talous tukee uusiutuviin siirtymistä, mutta se ei tapahdu hetkessä. Kiina on nähnyt tämän bisnesmahdollisuutena. He ovat maailman johtava aurinkoteknologian tuottaja.”
Taalas uskoo, että tuotteiden hiilijalanjäljen laskennan yleistyminen saattaa jouduttaa Kiinan hiilivoiman alasajoa.
”Panisin paukut erityisesti fossiilisista luopumiseen ja metsänhoitokulttuurin kehittämiseen.”
Pohjoismaat ovat ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta rohkaiseva esimerkki. Esimerkiksi Suomen päästöt ovat viidenneksen pienemmät kuin vuonna 1990 vaikka talous on kasvanut. Tilannetta parantaa vielä uusi tuulivoima, jota kannattaa jo rakentaa ilman tukia, sekä uusi ydinvoima.
”Ydinvoimalla voidaan tuottaa perusenergiaa. Sillä voitaisiin korvata fossiilienergiaa esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa”, Taalas sanoo.
Ydinvoiman haasteena on, että hinta on noussut kasvaneiden turvallisuusvaatimusten takia. Taalaksen mukaan apu tähän voivat olla pienydinvoimalat, joihin liittyy isoja odotuksia.
Keinoja siis on, vaikka haastekin on iso. Petteri Taalaksen mukaan toistaiseksi ei ole merkkejä ilmastomuutoksen kauhukuvien toteutumisesta kuten esimerkiksi Golf-virran kääntymisestä tai laajamittaisesta metaanin purkautumisesta Siperian ikiroudan sulaessa.
”Jos katsotaan mikä on maailman tila pois lukien ilmastonmuutos ja väestönkasvu, niin mehän elämme ihmiskunnan parasta aikaa useilla mittareilla: taloustilanne, terveystilanne ja vaikkapa naisten asema on parempi koskaan. Tämä koko kuva ei ihmisille välity”, hän sanoo.
Asiaa kuvaa hyvin esimerkiksi edesmenneen ruotsalaisprofessori Hans Roslingin kirja Faktojen maailma.
”Maailman ilmastonmuutos ja väestönkasvu ovat asioita, jotka eivät ole hyvällä tolalla, mutta nekin voidaan ratkaista.”
Tilaajille
https://www.talouselama.fi/...onnollisen-aariliikkeen-piirteita/3152ead4-9a15-4a03-8cdd-b027a403e106